Niin se vaan tuo aika vierii, että piakkoin tuo meiän pikkuinen Tuikku varsa on jo peräti 1kk vanha. Tätä kirjoittaessa parin päivän päästä kuukausi täyttyy. Varsa karvakin on alkanut hurjaa vauhtia vaihtua ja tässä mielenkiinnolla nyt seurataan mikä tuosta väristä nyt sitte tulee. Tosi tumma se on sellainen kait tuhkan harmaa, melkein musta mikä alta tulee. Hassua kyllä sillä on sitte valkoiset kaviot, että mikä se tuo lopullinen väri sitten onkaan. Isähän TUikulla on valkea. Alla kuva Tuikusta tänään.

Tässä näkyy hyvin kuinka sisä reidetki on alkaneet tummua.

Tässä äipän kanssa.

Ja alla komia isukki E.V. Johtotähti

Rauha on kyllä ollu älyttömän hyvä äiti, suorastaan esimerkillinen. Rauha on kova hörisemään ihmisille, kyltymätön ruokahalu, niin aina riittää isoa hörinää. Pikkuinen on äiteeltään tämän saman tavan oppinu, Tuikku myös hirnuu kun näkee minun tulevan töistä tai muuten vain liikkuvan pihalla. Rauhan rauhallinen käytös ja muutenkin "säikkymätön" luonne on myös hyvää esimerkkiä varsalle. Pikkuinen on uskomattoman reipas ja ihanan utelias, tykkää kauhiasti rapsutteluista, hoito toimista jne.  Kuvia on tämän vuoksi tarhassa aika mahdoton ottaa, kun linssilude on koko ajan linssissä kiinni   Ja kun luottaa ihmisiin, niin myös hoito hommien opettelu on ollu tosi helppoa. Hauskaa ku varsasta on niin mukavaa mm. harjaaminen, että seisoo kuin patsas käytävällä ihan irrallaan koko harjauksen ajan ja yrittää samalla siinä vähän myöskin hoitaa minua. Jalkojen nostelu sujuu tosi hyvin, on sujunut oikiastaan alusta saakka. Nyt ollaan edetty jo niin pitkälle että harjaan kaviot puhtaaksi, koukkua niissä ei vielä tarvi. Riimun laittamista se alkuun vähä inhosi, mutta nyttemmin sekin sujuu todella hienosti. Talutus hommiaki ollaan harjoiteltu suht ahkerasti aina ku saan kaverin hevosten siirtoa varten, vähä meinaa aika ajoin olla "muuli" mutta ku pikkuisen pyllystä avittaa niin hyvin se menee eteenpäin. Alkaa jo myös pikkuhiljaa ymmärtää että paine löysää kun kävelee eteenpäin. Kutsu on auttanu tässä asiassa, sehän ku aika hyvin tule tule kutsulla tulee luokse "toko valio ainesta siis  Että mukavasti tähän asti on mennyt.

Tässä pääkuvaa vähän lähempää, melkoinen sekaväri tällä hetkellä (:

Kaksi hörökorvaa (Ö

 

Hapsujalka Moona on myös edistyny ajo hommissa huimasti, vaikka määrällisesti melkoisen vähän on ajettu, ehkä jokin kymmenkunta kertaa kaikkiaan. Viime viikonloppuna kokeiltiin ajoa Jennan kanssa sillee että istuin myös kärryyn. Tähän asti oon kävellu joko edellä, vieressä tai hieman takana. Ollaan opeteltu liikkeelle lähtöä, pysähdystä ja kääntymistä ja vajaa 2 vuotiaaksi se ällistyttävän rauhallisesti ja järkevästi suhtautuu uusiin asioihin, kun ei hätäile. Viimeksi tosiaan sitte istuin itsekki kyytiin ja Moonahan osasi hienosti lähteä liikkeelle, lähti jopa raviin kun sitä eka harjoiteltiin niin että juoksin vierellä. Noh innostu se vähän liikaa sitte siitä ravihommasta ku mentiin kuopasta  lähti meinaan laukkaamaan ja tästä tietty tuli sille tunne että joku hyppii selässä  Niinpä se Moona sitte alkoi pukitella että mikäs siellä pommppii ja siinä hetki mietittiin jo että no saapas nähdä kuinka tässä käy, pompitaanko tielle saakka. Mutta hyvin se sitte laski raviin ja pysähtyki ku kunnolla pidätin. Se on niin "taipuvainen", että ei oikein osaa jurruttaakkaa vastaan. Loppumatka sitte käveltiin rauhassa ja kaikilla oli hyvä mieli. Moonan kans ei tuon ajon suhteen vieläkään ole mikää huima kiire, on se niin nuori, mutta säännöllisesti aina vähän kerrallaan, niin pysyy muistissa ja ehtii ajatella asioita. Hitaasti hyvä tulee pätee tässäkin asiassa.

Muutoin täällä talli elämä menee samaan tyyliin, aika kiireistä se arki on, ei kauheasti ehdi perehtyä värkkäämään kaikkea mitä mieli tekis, mutta perus asiat on pysyneet kunnossa. Lypsy hommat ovat päivittäistä rutiinia, vuohenmaitoa tulee meille melko tarkalleen 2 litraa päivässä, kun kerran päivässä Meisin ja Hiliman lypsän. Tulee yli oman tarpeen tällä hetkellä, kun muut ei tohi sitä juoda kuin minä, koirat ja possu sekä kissat saavan kaiken ylimääräisen. Leipomiseen yms. sitä kyllä menis, mutta arki iltoina ei sellaiseen aika riitä.  

Kanat on nyt muninta tauolla olleet, pari nuorikkoa siellä pyöräyttää lähes päivittäin munan, että sellaista 1 -3 munaa on nyt vain päivässä tullu. Ankka munii (ainokainen) myös lähes päivittäin, että munissa on pysytty kuitenki.  

Kerttu possu kasvaa hitaasti mutta varmasti. Sellaista jättiä siitä tuskin ehditään saamaan ennen teurastusta kuin mitä Hertta oli, mutta kyllä siinä jo kivasti "kinkkua" on. Varsinainen persoona se on, ikävä sitäki tulee sitte aikanaan.

Että sellaista tavallista aherrusta täällä.  Lisää taas sitte myöhemmin.